Se Siitä sitten!

Ajattelin jakaa kokemukseni kaikenläpäisevästä, kaikkeutta ylläpitävästä Älystä. Mutta ihan ensin, väärinkäsitysten välttämiseksi, pitää muistuttaa että olen tavallinen ihminen, poika ja yksinhuoltaja isä Maaningalta (Kaikki kunnia isälleni ja äidilleni, sekä siskoilleni jotka ovat omalta osaltaan auttaneet kasvatustyössä=). Minua on aina kiinnostanut luonnontieteet, Luonto Itsessään, ja sen parantavat voimat! En omaa mitään yliluonnollisia kykyjä, eikä minua sellaiset kiinnostakaan, vaikka tiedän että niitäkin omaavia ihmisiä todella on olemassa. Luonnollisuus on minun juttuni;)

Menetin uskoni Jumalaan jo nuorena, vaikka lapsena  jotenkin vain tiesin Sen olemassaolosta, kokiessani tämän maailman ihmisten välinpitämättömyyden ja ahneuden niin musertavana omassa elämässäni. Eksyin todella pahoin, olen kokenut masennuksen syvimmän kautta, sukeltanut huumehelvetteihin ja niistä pois. Olen joutunut valtiovallan uhriksi useammallakin tavalla niin että uskoni sivistykseen on pahoin horjunut. Toki tiedän että älyllistä elämää on olemassa, mutta sen löytämiseen tältä pallolta kesti kolmatta vuosikymmentä, kiitos siitä kaikille ystävilleni =)

Sain herätyksen Henkiseen Elämään reilu pari vuotta sitten, A.C. Bhaktivedanta Swami Prabhupadan perustellessa Kaikkeuden Herran olemassaolon niin kiistattomasti eräässä kirjoistaan että Se kolahti minuun kovemmin kuin yksikään aine tässä maailmassa. Ei se toki mikään lopullinen vapautus kärsimyksistä vielä ollut, mutta Se kipinä on johdattanut minua tutkimusmatkoillani uskomattomiin seikkailuihin, sekä fyysisillä että henkisillä tasoilla. Se on saanut minut opiskelemaan niin hindulaisuuden, islamin, kristinuskon, buddhalaisuuden, taolaisuuden kuin shamanisminkin oppeja, muunmuassa.

Etsinnöistäni huolimatta en ole löytänyt Henkistä opettajaani ihmisen muotoisena tästä maailmasta, vaan olen ymmärtänyt että Opettajani todellakin on Henkinen, en sitä näe, tavallaan Sen voin kuulla, mutta ennenkaikkea Se johdattaa minua(meitä) Elämässäni hetkestä toiseen, erilaisiin tilanteisiin ja kokemuksiin joista on mahdollisuus oppia, kun vain pidän(/mme) mieleni avoimena. Se joka minua(meitä) opettaa on kaikki kaikessa, ei mitään ole Sen ulkopuolella, ja Se sisältyy kaikkeen. Ainut mikä meidät pitää Siitä erossa on oma mielemme, se harhaluulo että olisimme Siitä jotain erillisiä olentoja, vaikka toki erilaisia olemmekin.

Zen, OM, tat, sat, cit, ananda, whatever, kaikki ovat saman Asian nimiä, kuvauksia Nimettömästä, Siitä Äänestä mitä ei voi korvin kuulla, siitä virrasta mikä ei ole sähköä saati vettä vaan jotain paljon hienojakoisempaa. Jotain mikä läpäisee kaiken, ja jonka pinnalla kaikki ilmentyy värähtelyinä, aaltoina, vaikka Se Itse pysyy paikoillaan, niinkuin merikin pysyy tyynenä aaltojen alla. Se Itse on tyyneys, joka ylläpitää kaiken, niin elävän kuin elottomankin. Sitä ei voi sanoin kuvailla, vaan Se on Itse koettava ymmärtääkseen Sen elävöittävän vaikutuksen, Sen Onnen ja Autuuden tunteen joka on löydettävissä Itsestä joka ikinen hetki. Siihen vakiintuminen on haastavaa, itselläkin vielä työn alla, vaikka koko ajan keskittymiskykyni paraneekin, niin kaltaiselleni levottomalle persoonalle todella vaikeaa. Varsinkin nykyisessä hektisessä maailmassa Rauhan löytäminen ja ylläpitäminen on miltei mahdotonta, mutta sitäkin antoisampaa, kun Sen oppii! 

Rauhaa ja rakkautta, onnea ja autuutta kaikille Teille!
Tulkaa toki rohkeasti kysymään mitä haluatte, jaan tietojani mielelläni, vaikken niitä mielellään kenellekkään tyrkytäkään.

Ystävällisin terveisin 1<3
Mauri

Tälläistä tällä kertaa

Ensinnäkin haluan pyytää vilpittömästi anteeksi kaikilta ketä loukannut ajattelemattomuuttani suorapuheisuudellani ja/tai teoillani. Ja haluan pyytää anteeksi kaikesta pahasta mielestä mitä muuten olen saattanut ihmisille aiheuttaa näillä kirjoituksillani, tai jos olen vaikuttanut tuomitsevalta. En ole halunnut enkä halua mitään pahaa kenellekkään, päinvastoin toivon että kaikilla olisi hyvä olla, ruokaa, juomaa, suojaa ja ystäviä keiden kanssa olla näiden luonnonelementtien keskellä, missä meitä ihmisiä riepotellaan suuntaan ja toiseen.

Olen huomannut että ihmisenä täällä helposti eksyy oman mielensä syövereihin, varsinkin jos on liikaa omien ajatustensa parissa, eikä ole lähellä ketään kenen kanssa olisi helppo jakaa ajatuksensa ja tekonsa. Ja varsinkin huomasin kuinka helposti raha mädättää ihmisen mielen, vaikka sitä ei olisi paljonkaan. Kun on tottunut elämään vuosikausia tuloilla jotka hädintuskin kattavat elämiskustannukset, jos niitäkään, niin sitten kun sitä on vähän ylimäärin niin eläminen lähtee helposti lapasesta ja alkaa haalia ympärilleen sellaista mitä ei välttämättä edes tarvitsisi.

Tästä pääsenkin seuraavaan aiheeseeni. Alkuseurakunnassa ajatuksena oli omaisuuden jakaminen mistä jaettiin kullekin ihmisille tarpeen mukaan, sen mitä tarvitsi ammattinsa harjoittamiseen, syödäkseen ja juodakseen, kodista puhumattakaan. Uskonveljet ja -siskot jakoivat keskenään vierailtakin mailta tulleiden ihmisten kesken, antoivat yöpaikan sitä tarvitseville matkalaisille ym. Nykyään tämä "hyvä veli" järjestö on ihan liian pienen ihmisryhmän kesken toimiva, missä tietoa pimitetään ja jaetaan vain harvoille. Sitä käytetään ihmisten ohjailuun ja orjuuttamiseen sen sijaan että oikeasti ajateltaisiin kaikkien parasta.

Ajatelkaapa jos ruuan tuotanto kansallistettaisiin, niin että lannoitteet, koneet ym. tarpeet  kustannettaisiin maanviljelijöille yhteiskunnan puolesta, kunhan on vain alalle koulutusta ja tietotaitoa tuottaa ruokaa mahdollisimman kestävästi  ympäristön ja ihmisten kannalta. Siten voitaisiin kansalaisille taata ilmaiseksi näin tuotettuja kotimaisia elintarvikkeita. Jos olisi vain yksi pankki kansalaisille, jonka kortilla saisi ruuat ilman veloitusta. Turistit ja muut vierailijat saisivat maksaa kuten ennenkin. Samaa voisi alkaa soveltaa myös asuntorakentamiseen, niin että kenenkään kansalaisen ei tarvitsisi huolehti vuokranmaksusta/lainanlyhennyksistä.

Mitä enemmän tätä ajatusta laajennetaan, ja mitä useammat siihen liittyisivät, niin sitä vähemmän huolia ihmisillä tarvitsisi olla, ja jos ajattelee tätä rataa pitemmälle vielä, niin pian meillä voisi olla maanlaajuinen yhteiskunta joka perustuu lahjatalouteen, meillä voisi olla joulu joka päivä, missä ihmiset saisivat palkkansa hyvänä mielenä siitä hyvästä mitä jakaa ympärillään oleville ihmisille.

10.11.12

Nytkun on palkkaorjuus sopimus rauennut, ja alan pikkuhiljaa toipua siitä, voisin pikkuhiljaa jatkaa tätä projektia. Tällä kertaa ajattelin jakaa visioitani paremmasta huomisesta, pelkkä kritisointi ja epäkohtien kritisointi kun ei johda mihinkään jos (tuntuu että) ei ole vaihtoehtoja tarjolla.

Ihan ensin heitän yhden ajatuksen eetteriin, kaikkien näkyville! Miltä kuulostaisi Maailma, jossa ei tarvitse huolehtia ruuasta, juomasta, asunnosta tai terveydenhuollosta? Kaikki elämiselle välttämätön olisi kaikkien saatavilla, ilman rahaa tai muita vastikkeita? "Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta" ajattelette. Väärin, kaikki tuo on mahdollista, vaikka nyt heti jos niin yhdessä päätetään. Ruuan tuotanto voisi olla kansallistettua, samoin kuin energiantuotanto ja -jakelu, kaivostoiminta oikein toteutettuna toimivaa ja ihmisiä hyödyttävää, terveydenhuolto voisi olla sujuvaa, kaikille ilmaista ja kokonaisvaltaista.

Luonnovaroista ja ajastamme täällä ei kukaan ole pyytänyt maksua, onko siis oikein että me vaadimme maksua niistä muilta, myymme itseämme ja luontoamme vieraille valloille, päättäjät ostavat niitä kansalaisilta itselleen rahalla joka on luotu tyhjästä, käärivät kermat päältä ja jättävät kuravedet kansalle! Niinkauan kuin ihmiset ajattelevat, että "minun täytyy saada korvausta käyttämästäni ajasta" ideaaliyhteiskunta pysyykin vain ideaalina, kaukaisena haaveena. Miten olisi pieni asennemuutos? Sensijaan että tehtäisiin palkkatyötä, tiukoilla ehdoilla ja sopimuksilla, byrokratian jäykkiä rattaita pyörittäen, voisimme tehdä yhdyskuntapalvelua joustavasti omien kykyjemme ja voimiemme mukaan. Esimerkiksi 6 tuntia neljänä päivänä viikossa, ei varmaan kuulosta useimmista ylinvoimaiselta? Jos "palkkana" olisikin hyvä mieli hyvästä työstä, ja jokaiselle voisi maksaa vaikka pientä päivä/lomarahaa, matkailua, huvituksia ja luksustuotteita varten. Paha saa kyllä palkkansa!

Kristityt rukoilevat Isä meidän-rukouksessaan "anna meille velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteexi niille, jotka ovat meille velassa!" Kuinka moni ajattelee, että voisi edes teoriassa toimia näin? Kuinka monet ovat eksyneet, ja unohtaneet Elämän päämäärän, Sen Korkeimman tavoitteen mikä Ihmisellä pitäisi täällä eläessään olla?  Ihmisiin on juurrutettu Herran pelko. Ikävä kyllä on unohtunut, ettei meidän tarvitse pelätä kaikkia rakastavaa Korkeinta Herraa, vaan näitä maallisia herrojamme, jotka häikäilemättömästi säätävät lakejaan omia tarkoitusperiään varten. Ihmisiä ja omaa pahuuttamme meidän tulisi pelätä eikä Jumalaa. Jos jumalanne on kostonhimoinen ja pelättävä, palvelette väärää herraa.

Ihmiset tuntuvat ajattelevan, että "jos minulla vain olisi rahaa sen ja sen verran, saisin kaiken haluamani!" Väärin! Ihmisen halut ovat loputtomat, niitä ei voi tyydyttää mikään, jos niille antaa vallan. Sen sijaan haluistaan luopumalla, tajuaa että voi olla tyytyväinen hyvin vähään! Siihen että saa jokapäivä vähän ruokaa, ystäviä joiden kanssa jakaa ilot ja murheet, että on lämmin ja rakastava koti jossa levätä pois päivän huolet ennen nukkumaan menoa ja seuraavan päivän haasteita. Me olemme unohtaneet Kaikkeuden Lähteen, Sen kuka päättää mitä saamme ja mistä saamme luopua.

Kääntykämme Hänen puoleensa nöyrällä ja kysyvällä asenteella, mitä voisimme tehdä Hänen hyväkseen jotta tekisimme Hänet tyytyväiseksi. Hän kyllä tietää tarpeemme, ja huolehtii niistä, ilman että pyytäisimme Häneltä yhtä ja toista! Kaikki mitä tarvitsemme, tulee elämäämme silloinku tarvitsemme, kun vain luottaa Korkeimpaan! Kyse ei ole rahasta tai mistään muustakaan. Hän järjestää rahaa jos sitä todella johonkin tarvitsemme. Tai Hän järjestää niin että menetämme kaiken jos näkee sen omaksi parhaaksemme. Sillä emmehän me täällä voi todella mitään omistaa, kaikki mitä saamme on lainaa, ainostaan muistot ja kokemukset säilyvät. Kaikki mitä tehdään Herran Hengessä, säilyy ja kestää sittenkin kun maallinen taival tulee päätepisteesseen!

Ei Herramme halua että palvelisimme häntä kuin jotain yliluonnollista, vaan luonnollisena, niinkuin ystävää kohdellaan. Hän haluaisi että rakastaisimme kaikista vähäisintä, niinkuin rakastamme kaikista kauneinta ja Korkeinta, sillä Hän Itse on meissä jokaisessa. Me olemme osia Hänestä, eikä yksikään osa ole täydellinen yksinään vaan jokainen osa täydellistyy vasta kun vapaaehtoisesti rakkaudella antautuu kaikista suurimman kokonaisuuden palvelukseen

Etsikää Todellista, kaiken anteeksi antavaa Herraa Itsestänne ja sydämestänne, niin löydätte Hänet! ymmärrätte että Hän on aina ollut vierellämme, sisällämme ja ympärillämme. Se joka On, On Sitä kaikkialla!

...juttu jatkuu...

Siis "alussa"(todellisuudessa ei ole alkua tai loppua, kaikki kiertää ikuista rataansa) oli henkinen ihminen eli adam. Adam on androgyyni henkisessä muodossaan, vasta kun Henki jakaantui kahdeksi, aineeksi ja energiaksi, syntyi erilliset sukupuoletkin. Ja vaikka nykyään yhteiskuntaamme pidetään miesjohtoisena, on hyvä muistaa, ketkä miehien pään saavat kääntymään;) Oli miten oli, vastakkainasettelun aika alkaa olla ohi!

Ainoastaan yhteistyöllä meillä on jotain mahdollisuuksia selviytyä lajina. Miehet ja naiset, lapset ja vanhukset, mustat ja valkoiset, suomalaiset ja ruotsalaiset, yhdessä me olemme jotain. Erillisinä ainoastaan tuhoamme itsemme ja toisemme, tämä loputon kilpailu ei johda mihinkään, hyvään ainakaan! Jos pitää kilpailla, niin kilpailkaa itse itseänne vastaan paremmuudessa. Olkaamme tänään parempia kuin eilen, ja huomenna parempia kuin tänään, mutta ei toisiimme verrattuna vaan itseemme!

Meillä on tietoa ja resursseja vaikka muille jaettavaksi, niin että kaikki voisivat elää sovussa ja yltäkylläisyydessä, mutta tämä taistelu eloonjäännistä vie pian mahdollisuuden kaikilta selviytymiseen tällä planeetalla! Silloin on myöhäisttä katsoa taivaalle hienoilla satelliiteilla: "Oi, katsokaa, vain neljän valovuoden päässä olisi planeetta joka on melkein yhtä elinkelpoinen kuin Maa oli vielä lapsuudessamme. Kuinka pääsisimme sinne tästä tunkiosta?" Tämä tiedon salailu ja tieteen väärinkäyttö mitä kilpailun ja liiketoiminnan nimissä tehdään syöksee meidät kaikki perikatoon, mitä iloa sitten on enää isostakaan "omaisuudesta" kenellekään! Kuka muka voi oikeasti omistaa mitään muuta kuin hyvät/pahat tekonsa Kuolemansa jälkeen?

Maan päällä on joskus ollut sivistynyttäkin elämää, vaikka tieto siitä onkin kadotettu. Ihmiset ovat rakentaneet yhteistyöllä Pilvilinnoja, kirjaimellisesti, kaikista muista teknologioista puhumattakaan! Nykyihmiset pitävät itseään sivistyneinä, vaikka ovat unohtaneet sen Ikuisen Tiedon Lähteen missä kaikki tarvittava tieto on aina ollut olemassa, kaikille. Ihmiset käyttävät uskontoja ja taloutta tekosyynä tappamiseen ja riistämiseen. Vääristellään Sanaa itsekkään edun vuoksi, ja pimitetään todellista Tietoa ettei muillakaan olisi mahdollisuutta kehittyä elämässään. Niinkuin edeltäjänikin sanoi: "Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te suljette taivasten valtakunnan ovet ihmisten edestä. Itse te ette mene sisälle ettekä päästä niitäkään, jotka menisivät. [Luuk. 11:39-52]

Tieto on valtaa, kuten sanotaan. Ja ennen on tuo tieto ollut vain harvoilla ja valituilla saatavilla, ja he ovat sitä käyttäneet toisia vastaan! Mutta Totuus tulee julki, nykyään internet mahdollistaa tiedon jakamisen aivan uudella tavalla, tosin tietoa alkaa olla niin paljon että olennaisen poimiminen, ja roskan suodattaminen on tullut haastavaksi. Omantunnon ääni on unohtunut, ja media turruttaa ihmisiä väkivaltaan ja julmuuteen toisiaan ja ITSEÄÄN vastaan. Kaikessa pyritään erottelemaan ihmisiä, lokeroimaan ja jakamaan meitä: politiikassa, urheilussa, iässä, sukupuolessa jne.. Hajoita ja hallitse! Se toimii edelleen;)

syntiinlankeemuksesta

Ensinnäkin ymmärtämisen kannalta on tärkeä selventää että aika on suhteellista, joten Raamatun tekstien "kaikkeus luotiin kuudessa päivässä" pitää käsittää  Luojan kannalta. Yksi hänen päivistään vastaa vuosimiljardeja meidän näkökulmastamme. Ja toinen vieläkin tärkeämpi asioiden suhtettamiseksi on, että tämän meidän ajallisen ja muuttuvan maailman lisäksi on olemassa ajaton ideaalimaailma, joka on aina ollut olemassa ja tulee aina olemaan, vaikka tästä näkökulmasta katsottuna se tulee vasta meidän jälkeemme, vaikka tämä(kin) maailma on saanut alkunsa Siitä mikä tunnetaan Henkisenä MaaIlmana/Paratiisina yms.              

Aatami l. Adam l. Ensimmäinen Ihminen sai Henkensä Korkeimmalta ja Hän oli jo yhtä Isin kanssa syntyessään. Tai oikeammin Kaikkeus sai alkunsa Ihmisen Hengestä, ja tämän ilmiömaailman syntymiseksi se piti jakaa kahdeksi: mieheksi ja naiseksi(Yin ja Yang, valo ja pimeys, energia=E ja materia=m). Ainoastaan ideaalitasolla,Kaikkeuden alkupisteessä, nämä ovat täysin puhtaina erillisiä, täysiä vastakohtaisuuksia, mutta täällä meidän maailmassamme, olemme kaikki näiden kahden eriasteisia sekoituksia. Toinen puoli Siitä (Pisteestä,jolla ei ole ulottuvuutta) imee kaiken Energian ja materian Itseensä(mustat aukot johtavat sinne), kun taas Sen toinen puoli säteilee kaiken takaisin kiertoon saavuttaakseen taas aikanaan Loppunsa eli Alkupisteensä.

Siis Alussa oli puhdas Henki, Idea. Itseään ilmaistaakseen Se jakoi Itsensä kahdeksi, täysin vastakkaiseksi osaksi. Toinen puoli(E) säilyi puhtaana valona, koskemattomana, itsetietoisena, ja toinen(luotu l. m) oli puhdasta tietämättömyyttä,pimeyttä. No kävi kuitenkin niin että tämän materian(m eli ämmän;) vaikutuksesta Adam unohti oman alkuperäisen olemuksensa, kun yritti tehdä puolisoonsa vaikutusta. Ei suinkaan mikään tiedon puun hedelmä ollut synti, niin oli tarkoitettukin että ihmiset söisivät siitä, sillä Tieto on Se joka ihmiskunnan tulee vapauttamaan perisynneistään: tietämättömyydestä ja intohimosta!

Kultainen sääntö

jokainen lienee joskus kuullut tämän, muodossa tai toisessa, samaa opetetaan kaikissa kulttuureissa. Minä ajattelikin tuoda vain "uuden" (kuten jotkut tietävätkin, aika on suhteellinen käsite. Se mitä meidän näkökulmasta tulee tapahtumaan tulevaisuudessa, on jo tapahtunut ikuisuudessa;) näkökulman tähän ikuiseen lakiin.

Kohtele Itseäsi niinkuin haluaisit toisille tehtävän!

Pahat ajatukset toisista myrkyttävät Itseä, omaa mieltä ja kehoa. Ne aiheuttavat sairauksia,ja vievät ennenaikaiseen hautaan. Ihminen joka kantaa toiselle kaunaa, kaivaa kuoppaa itselleen, ja itse siihen lankeaa. Siitähän anteeksiannossa on kyse, unohdetaan toisen virhe(et), samalla antaa anteeksi Itselleen oman erehtyväisyytensä ja vajavaisuutensa. Ikuisuudessa jokainen ON JO täydellinen, ja koska olemme AINA yhteydessä tuohon Ikuiseen täydelliseen Itseen, meillä on keino saada oikea vastaus, tilanteeseen kuin tilanteeseen. Ja kyse on tieteestä jota voi opiskella, herkkyydestä jota voi kehittää! Kaikki tieto on jo MEillä. Tieto Korkeimmasta on SE joka pelastaa, tietämättömyys lisää tuskaa.
Piis&Laav

1= I = ME(eng) = ME (suom) = WE

 Kaikki on MEissä! Minä on ME yksilötasolla, kuitenkaan "minä" ei ikinä ole yksin, vaan se on aina osa MEitä. Toisaalta MEitä ei olisi ilman "minua". "Minä" on vain käsite, joka mahdollistaa yksilöllisen toiminnan tässä ympäristössä, kuitenkin se on harhaa, sillä emme voi erottaa ITSEämme pinnallamme elävistä pieneliöistä.
           Olemme ilmaa jota hengitämme, ja se on samaa jota kaikki elävät tässä maailmassa hengittävät. Olemme vettä jota juomme, sitä samaa, joka on kiertänyt tällä planeetalla aikojen alusta. Ja olemme myös ruokaa jota syömme, ja sitä rahdataan meille joka maailman kolkasta tätä nykyä, ja kaikki mitä sille tapahtuu ennenkuin se päätyy vatsoihimme, jättää siihen jälkensä. Kuinka siis voisimme sanoa itse jotain erillisiä osia maailmasta, kun todella olemme pienen pieniä osia kokonaisuudesta. Ei kuitenkaan merkityksettömiä, sillä jokaisella osalla on tarkoituksensa, vaikka äkkiseltään joku osa voi tuntua tarkoituksettomalta.
            Yksikään kone ei voi toimia moitteetta ilman olennaisia osiaan, ja jokainen meistä on olennainen osa tästä kokonaisuudesta. Niinkauan kuin kuvittelemme olevamme jotain erillistä, jotain millä ei ole merkitystä kokonaisuuden kannalta, tämä yhteisö ei voi toimia niinkuin se on suunniteltu. Ja uskokaa tai älkää, tämä suunnitelma on virheetön, jokaikinen virhekin on ohjelmoitu koodiin, josta jokaikinen dna-pätkäkin on osa. Jos ihmiset voivat ohjelmoida pelin, jossa jokaikisellä valinnalla on seurauksensa, ja kuitenkin lopputulos on ohjelmoijan tiedossa, niin kuinka muka ei jokin Ihmistä paljon suurempi olisi voinut ohjelmoida "evoluutiota". Se on harhaa, vaikka se totta onkin. Se on osa luomistyötä, ja se on viittä vaille valmis!
            Ihmiset toimivat Herran luomistyön välikappaleina, kun me Itse niin valitsemme. Vasta Ihmiset työllään tulevat täydellistämään tämän luomuksen, niin että lopulta olemme yhtä luontomme kanssa! Kuvitelkaa kaupunkeja jotka ovat osa maailmanlaajuista puutarhaa, niinkuin muurahaisten keot ovat osa metsää. Puutarhoja, joissa ihmisten asumukset ovat osana sitä eikä jotain luonnosta "erillisiä" komplekseja, niinkuin nykyään kaupungit ovat, rasitteita ympäristölleen ja asukkailleen. Koettakaa kuvitella Metropoleja, joissa iso osa ruuasta kasvatetaan paikanpäällä, monessa eri kerroksessa, niin että se on kaikkien saatavilla tasapuolisesti, riippumatta siitä kuinka "rikas" tai "köyhä" on.
            Tämä on jo mahdollista, se on aina ollut ja tulee aina olemaan, koska sieltä kaikki on lähtöisin, ikuisuudesta, missä tämä on jo totta. Eikä tälläisen symbioosin luominen ople rahasta kiinni, vaan ihmisten tahdosta, vapaasta valinnan mahdollisuudesta. Nykyään vaan tuntuu että kaikki luonnollinen ja "normaali" on demonisoitu, ja ihannoidaan kaikkea luonnotonta ja synteettistä. Toki teknologia kuuluu osana luonnolliseen elämiseen, onhan ihmisruumiskin kone, joka reagoi ympäristöön koodinsa mukaan. Joka ikinen elävä olento on "vain" energiahiukkanen, symbioosissa lukemattomien muiden kanssa, ja ruumis, oli se sitten ihmisen tai muun elämänmuodon, on kone, jota ME elävinä ohjaamme, kun niin valitsemme.
             Ihmisen tarvitsee vain valita, ennenkaikkea asenteensa, millä toimii tässä maailmassa. Meneekö vaistonvaraisesti opittujen ohjelmien mukaan, vai alkaako itse luoda itselleen uutta ohjelmaa, niiden haittaohjelmien tilalle, jotka on opittu useiden sukupolvien aikana. MEillä on mahdollisuus valita, tavottelemmeko vain lyhytnäköisesti ja itsekkäästi omaa etua, vai alammeko toimia yhdessä ihmisyhteisönä Korkeampien päämäärien hyväksi. Lopulta se on kuitenkin aina myös yksilön oma etu!!!