Ensinnäkin ymmärtämisen kannalta on tärkeä selventää että aika on suhteellista, joten Raamatun tekstien "kaikkeus luotiin kuudessa päivässä" pitää käsittää Luojan kannalta. Yksi hänen päivistään vastaa vuosimiljardeja meidän näkökulmastamme. Ja toinen vieläkin tärkeämpi asioiden suhtettamiseksi on, että tämän meidän ajallisen ja muuttuvan maailman lisäksi on olemassa ajaton ideaalimaailma, joka on aina ollut olemassa ja tulee aina olemaan, vaikka tästä näkökulmasta katsottuna se tulee vasta meidän jälkeemme, vaikka tämä(kin) maailma on saanut alkunsa Siitä mikä tunnetaan Henkisenä MaaIlmana/Paratiisina yms.
Aatami l. Adam l. Ensimmäinen Ihminen sai Henkensä Korkeimmalta ja Hän oli jo yhtä Isin kanssa syntyessään. Tai oikeammin Kaikkeus sai alkunsa Ihmisen Hengestä, ja tämän ilmiömaailman syntymiseksi se piti jakaa kahdeksi: mieheksi ja naiseksi(Yin ja Yang, valo ja pimeys, energia=E ja materia=m). Ainoastaan ideaalitasolla,Kaikkeuden alkupisteessä, nämä ovat täysin puhtaina erillisiä, täysiä vastakohtaisuuksia, mutta täällä meidän maailmassamme, olemme kaikki näiden kahden eriasteisia sekoituksia. Toinen puoli Siitä (Pisteestä,jolla ei ole ulottuvuutta) imee kaiken Energian ja materian Itseensä(mustat aukot johtavat sinne), kun taas Sen toinen puoli säteilee kaiken takaisin kiertoon saavuttaakseen taas aikanaan Loppunsa eli Alkupisteensä.
Siis Alussa oli puhdas Henki, Idea. Itseään ilmaistaakseen Se jakoi Itsensä kahdeksi, täysin vastakkaiseksi osaksi. Toinen puoli(E) säilyi puhtaana valona, koskemattomana, itsetietoisena, ja toinen(luotu l. m) oli puhdasta tietämättömyyttä,pimeyttä. No kävi kuitenkin niin että tämän materian(m eli ämmän;) vaikutuksesta Adam unohti oman alkuperäisen olemuksensa, kun yritti tehdä puolisoonsa vaikutusta. Ei suinkaan mikään tiedon puun hedelmä ollut synti, niin oli tarkoitettukin että ihmiset söisivät siitä, sillä Tieto on Se joka ihmiskunnan tulee vapauttamaan perisynneistään: tietämättömyydestä ja intohimosta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti